Lapsistain rakkain tää näyttämö on

Mis kuutamo kujillaan kulkee

Taipunut havu, kesä hoivassa sen

Valkomeren niin aavan

Joka aavekuun siivin

Saapuu mut kotiin noutamaan

Päällä talvisen maan hetki kuin ikuisuus

Mi pienen kissan jakoin luokseni hiipii

Tääl tarinain lähteellä asua saan mis

Viulu valtavan kaihon

Ikisäveltään maalaa

Laulullaan herättää maan